Kuva: Tuomas Porkkala

”Aika taistella olemassaolon puolesta”

Industrial Prime FI | lokakuu 22, 2012

Shares

Industrial Prime FI

lokakuu 22, 2012

ABB Oy:n toimitusjohtaja Tauno Heinola on huolissaan Suomessa toimivien yritysten kilpailukyvystä. Tuotantoa siirtyy Suomenlahden toiselle puolelle. Jotain on tehtävä.

Suomesta on rakentunut Heinolan mukaan kenties turhan passivoiva yhteiskunta.

– Suomalaiset ovat osaavaa kansaa tuotannontyöntekijöistä insinööreihin, mutta kehittyvät maat ovat nälkäisiä. Jotain uutta ”draivia” kaivattaisiin, Heinola pohtii.

–Toimintamme Suo­messa vaatii nyt nopeutta ja dynaamisuutta kautta linjan. Meidän ei ole tarvinnut pitkään aikaan taistella olemassa olomme puolesta. Nyt täytyy lopettaa valittaminen ja alkaa taas taistella, Heinola sanoo.

Draivia toivotaan myös valtion toimiin. Ajatus erilaisista työryhmistä nostaa surkuhupaisan hymyn Heinolan kasvoille.

– Sitä on jo jonkin aikaa miettinyt, että minkä vuoksi niitä erilaisia selvitystöitä ja ehdotuksia tehdään, kun valtio ja viranomaiset tekevät juuri päinvastoin. On olemassa paljon selvitystyötä mitä on tehty ja pitää tehdä, mutta välillä pitäisi myös tehdä niitä asioita mitä ollaan saatu selville.

– Aloitetaan vaikka siitä vuorineuvos Elorannan laatimasta ehdotuksesta Suomen investointistrategiaksi. Pitäisi myös tehdä, eikä vain selvittää, Heinola sanoo.

 

 

 

”On olemassa paljon selvitystyötä mitä on tehty ja pitää tehdä, mutta välillä pitäisi myös tehdä niitä asioita mitä ollaan saatu selville.”

 

 

 

Johdon sitouduttava muutoksiin

Heinolan ura ABB:llä on mittava, ja se sai alkunsa jo vuonna 1983. Siitä lähtien hän on työskennellyt konsernin palveluksessa Suomessa, Kanadassa ja Kiinassa myynnin, markkinoinnin ja yleisjohdon tehtävissä. Viimeisimmän haasteen hän otti vastaan vuoden 2011 alussa ABB Oy:n toimitusjohtajana.

Heinola on onnistunut soveltamaan maailmalla näkemäänsä ”vipinää” muutamaan ABB:n tehtaaseen menestyksekkäästi. Tällä hetkellä kyseisten tehtaiden toimitusajat ovat puolittuneet muutaman vuoden takaisesta, toimitusvarmuus hipoo sataa ja prosessit ovat yksinkertaisempia ja selkeämpiä.

– Kyllä muutoksia voidaan tehdä, mutta johdon täytyy niihin sitoutua. Kehitysideat voivat sinänsä tulla miltä tahansa organisaatiotasolta.

Viitatessa näihin aikaansaannoksiin Heinola nopeasti huomauttaa, että ei johtajakaan mitään yksin saavuta.

– Yhdessä näitä muutoksia tehdään. Ja mainittakoon, että ABB:llä oli myös tehtaita, jotka jo olivat hyvin hoidettuja ja toimivat moitteettomasti.

Osto- vai elinkaari­kustannus?

Julkishallinnolla on hankintaohjeistus ja usein niitä tulkitaan siten, että hankintahinta on kriittinen tekijä. Energiatehokkaissa ratkaisuissa tämä ajatusmalli ei päde, vaan kilpailutuksissa pitäisi huomioida laajemmin koko elinkaarikustannusta.

Heinolan mukaan kotimaisella teollisuudella on hyvä tietoisuus energiatehokkuuden kannattavuudesta, mikä on ymmärrettävää sillä energiankulutus on Suomessa huippuluokkaa muihin Euroopan maihin nähden. Teollisuus on Heinolan mukaan erittäin avoin uusille teknologioille ja tuotteille.

– Teollisuus pyrkii toimimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti, minkä vuoksi se suosii energiatehokkaita ratkaisuja investoinneissaan.

ABB:llä on esimerkiksi paperiteollisuudessa pitkäaikaisia asiakkaita, joiden kanssa yhtiö tekee innovoivaa yhteistyötä tuotekehityksessä energiatehokkuuden parantamiseksi.

– Aina ei tarvitse puhua koko tehtaan sähköistyksen uusimisesta, vaan saatamme koettaa jotain uutta tekniikkaa ja katsomme, jos näin pystymme edistämään tehtaan energiatehokkuutta. Ei se välttämättä aina onnistu, mutta teknologiat kehittyvät myös pienillä askelilla. Asiakkaat, joiden kanssa tämän kaltaista kehitystyötä voi tehdä ovat erittäin tärkeitä.

 

 

 

”Kilpailukyvyn säilyttäminen on vaikeaa, jos kustannusrakenne nousee organisaation sisäisistä tai ulkoisista syistä.”

 

 

 

Suomen kilpailukyky huolettaa

ABB valmistaa Suomessa mm. tuulivoimaloihin generaattoreita, konverttereita ja erilaisia moottoreita. Aurinkokennoihin inverttereitä ja ydinvoimaloihin kojeistoja. Tuotantomuodosta riippumatta ABB:llä on liiketoimintamahdollisuuksia sähköenergian tuotannossa, siirrossa ja jakelussa.

Heinola näkee Suomen ABB:n tulevaisuuden valoisana, reunaehdoksi kuitenkin  lisäten, mikäli taloustilanne pysyy edes kohtuullisena.

– Toimimme alalla, jossa tapahtuu paljon lähitulevaisuudessa. Sähköverkot kehittyvät kovaa vauhtia ja energiatehokkuutta parantaville ratkaisuille on kysyntää, Heinola sanoo.

Huolenaiheita kuitenkin on. Päänvaivaa aiheuttaa muun muassa kilpailukyvyn säilyttäminen. Kilpailijoita löytyy nykyisin joka ilmansuunnasta eivätkä ne ole enää vain ruotsalaisia ja saksalaisia toimittajia. Myös ns. halpamaissa valmistetaan entistä laadukkaampia tuotteita ja kilpailu kiristyy vauhdilla.

– Kilpailukyvyn säilyttäminen on vaikeaa, jos kustannusrakenne nousee organisaation sisäisistä tai ulkoisista syistä. Viime aikoina on ollut selvästi nähtävissä, että pienet yritykset ovat siirtäneet toimintaansa Viron puolelle, Heinola huomauttaa.

Heinola on myös aidosti huolissaan kotimaisen alihankintateollisuuden puolesta. ABB:n kaltaisilla merkittävillä päähankintayrityksillä on jatkuvasti paineita etsiä edullisempia alihankintatoimittajia ja katseet tällöin väistämättä kääntyy Baltian maihin.

– Kyllä tämä trendi pitäisi saada muutettua.

Kategoriat
Avainsanat
Nappi ylös

Sosiaalinen media

Shares