Wärtsilä
Vesa Riihimäki, Wärtsilän Power Plants -liiketoiminnan johtaja.

Wärtsilä tuottaa energiaa muuttuvalle maailmalle

Industrial Prime FI | marraskuu 25, 2009

Shares

Industrial Prime FI

marraskuu 25, 2009

Vesa Riihimäki nimitettiin Wärtsilän Power Plants -liiketoiminnan johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi toukokuussa 2009. Virallisesti työsarka alkoi elokuun alussa. Työt Wärtsilän Power Plantsin palveluksessa Riihimäki on aloittanut jo vuonna 1992 suunnitteluinsinöörinä, jonka jälkeen hän on toiminut useissa keskeisissä tehtävissä erikoistuen voimantuotannon järjestelmäsuunnitteluun ja teknologiaan.

Ensimmäiset maainstallaatiotoimitukset Wärtsilä teki jo 80-luvun alussa. Alkuaikojen voimalaitostoimituksissa Wärtsilä kykeni hyödyntämään samoja moottoreita, joita se valmisti myös merenkulkuun. Markkinoilta lähtöisin olleen kasvavan kysynnän ja muutaman onnistuneen voimalaprojektin jälkeen Wärtsilässä päätettiin perustaa oma liiketoimintayksikkö, joka keskittyisi kehittämään ja markkinoimaan voimalaitosratkaisuja. Wärtsilä Power Plants perustettiin vuonna 1986, jolloin yritykseen laadittiin myös ensimmäinen voimalaitosstrategia.

Tuotekehityksen näkökulmasta uusi liiketoiminta-alue oli luonnollinen kehityssuunta, sillä työtä ei tarvinnut aloittaa alusta voimalamoottoreiden kohdalla. Eroavaisuuksiakin laiva- ja voimalamoottoreiden välillä löytyy.

– Ehkä selvin ero on se, että laivamoottoreissa käyttöteho on suunniteltu 80%:tiin, jolloin moottoreissa on jätetty toimintavaraa mm. erilaisten hätätilanteiden varalle. Voimalaitosmoottoreita ajetaan lähtökohtaisesti kokoajan 100% kuormalla. Toinen oleellinen ero on se, että maainstallaatioissa jäähdytyksen ratkaiseminen on hieman monivivahteisempaa. Laivamoottoreissa voidaan hyödyntää merivettä tehokkaasti, mutta voimalaitoksissa jäähdytyksessä käytetään radiaattoreita, jotka hyödyntävät sekä vettä, että ilmaa, Riihimäki kuvailee päällimmäisiä eroja.

– Moottoreissa on tänä päivänä loppujenlopuksi hyvinkin paljon yksityiskohdissa eroja, mutta taas esimerkiksi pääkomponentit kuten männät, sylinterinholkit ja kiertokanget ovat usein täysin samoja osia laiva- ja voimalaitosmoottoreissa. Silloin alkuaikoina käytettiin periaatteessa samaa laivamoottoria myös voimalaitoksissa, mutta pikkuhiljaa moottorit yksilöityivät ja niitä alettiin optimoida entistä tarkemmin omiin käyttötarkoituksiinsa, Riihimäki lisää.

Wärtsilällä ei ole tuoreen liiketoimintajohtajan mukaan aikomusta tehdä uusia aluevaltauksia ja siirtyä nykyisistä bio-, kaasu- ja öljypolttoainevoimaloista esimerkiksi myös tuulivoimaloihin.

– Keskitymme lähivuosiin siten, että voimalamme perustuvat nelitahtimoottoritekniikan tuottamiin erikoisominaisuuksiin ja etuihin. Käytettävyys, operoitavuus ja toimintavarmuus ovat tärkeitä piirteitä Wärtsilän voimaloissa ja ne muodostavat myös asiakaslupauksemme – nelitahtimoottoritekniikka tukee näitä ominaisuuksia, Riihimäki perustelee polttomoottoreissa pitäytymistä.

Power Plants keskittyy siis lähivuodet kehittämään nimenomaan nelitahtimoottoreita ja niiden tuomia etuja. Tästä johtuen Riihimäki kertoo yksikön kehitystyön myös keskittyvän uusien energiatehokkaampien, sekä puhtaampien polttoainevariaatioiden löytämiseen.

 

Globaalia energiaa

Se, että Power Plantsin voimalat sytyttelisivät ainoastaan ensimmäisiä valoja kehitysmaissa ja aavikoilla osoittautui harhaluuloksi. Todellisuudessa toiminta on vahvaa ympäri maailman.

– Voi olla, että tällainen harhakuva on mahdollinen, jos ajassa katsotaan pitkälle taaksepäin, mutta kyllä me toimitetaan voimalaitoksia ihan minne niitä vain tilataan. Juuri nyt vahvoja päämarkkina-alueitamme ovat Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka, mutta myös molemmat Etelä-, ja Pohjois-Amerikka ovat kovasti kasvattaneet merkitystään viime vuosina, ja tämän kehityksen myös odotamme jatkuvan. Yhdysvallat ja Japani ovat mm. vahvaa markkina-aluettamme, Riihimäki selventää.

Hän kuitenkin huomauttaa, että tietysti Power Plants toimittaa voimalaitoksia myös kehittyville alueille, joissa esimerkiksi kaasu-infrastruktuuri saattaa olla olematonta, tai puuttua kokonaan. Tämän tyyppisille alueille voimalaitoksen polttoaine saadaan kuljetettua usein ainoastaan kuorma-autoilla. Voimalaitokset voidaan muuttaa myöhemmin kaasukäyttöisiksi. Tärkeintä on saada sähköntuotanto käyntiin alueella.

 

 

”Esimerkiksi Ranskassa ajetaan joka päivä alas ja takaisin käyttöön vastaava määrä kapasiteettiä, joka Suomella on käytössä yhteensä. Useat energiantuotantotavat, kuten ydinvoima, eivät ole suunniteltuja tämän tyyppiseen dynaamisen sähköntuotantoon”

 

 

Dynaamista voimaa

Yhdysvalloissa on yli 100 ydinvoimalaitosta. Miksi se on niin merkittävä markkina-alue Power Plantsille. Eikö ydinvoiman rakentaminen hävitä tarpeen teidän tarjoamiltanne voimalaitoksilta?

Rihimäki sivistää toimittajaa olan takaa ja kertoo ongelman johtuvan siitä, että verkkoihin on rakennettu paljon perusvoimaa, mutta niiden kuormitus on hyvin vaihtelevaa. Sähköverkoissa puhutaankin peruskuormituksesta (base load) ja väliaikaisesta kuormituksesta (intermediate load). Eli jos sähkönkulutus on yöaikaan 100 ja päivällä 170, niin sähköntuotantotasoa joudutaan usein nostamaan ja laskemaan.

– Esimerkiksi Ranskassa ajetaan joka päivä alas ja takaisin käyttöön vastaava määrä kapasiteettiä, joka Suomella on käytössä yhteensä. Useat energiantuotantotavat, kuten ydinvoima, eivät ole suunniteltuja tämän tyyppiseen dynaamisen sähköntuotantoon. Eli jos tämän kaltaista optimoitua perusvoimaa ryhdytään ajamaan ylös ja alas, niin sen hyötysuhde kärsii radikaalisti. Power Plantsin voimalat ovat puolestaan suunniteltu nimenomaan dynaamisiksi voimaloiksi” Riihimäki havainnollistaa.

Power Plantsin voimalaitoksia käytetään myös paljon tuulivoiman tukivoimana. Tuulivoiman tukivoimana toimiminen antaa hyvän kuvan tarvittavasta dynaamisuudesta, sillä tässä tarkoituksessa Wärtsilän 200MW voimalaitos saatetaan ottaa käytöstä ja käynnistää uudestaan jopa 10 kertaa päivässä, riippuen siitä kuinka tuulet puhaltavat.

Riihimäki kuitenkin huomauttaa, että sähköntuotannosta puhuttaessa on hyvä muistaa, että tarpeita on monia ja ratkaisut riippuvat usein alueiden asettamista ympäristöolosuhteista. Esimerkiksi Wärtsilä ei ole toimittanut Suomeen juurikaan voimalaitosratkaisujaan. Syy on luonnollinen. Suomessa ydinvoiman säätövoima kyetään tuottamaan vesivoimalla, johon saadaan tukea osittain myös Norjan puolelta, koska maiden sähköverkot ovat yhteydessä toisiinsa.

Brasiliassa taas sähköenergiasta 90% tuotetaan vesivoimalla. Tällöin vesivoima toimii perusvoimana ja Wärtsilän raskasöljyvoimalaitoksia kyetään hyödyntämään varavoimalähteinä, kun vesivarastot tilapäisesti pienenevät.

– Tämä onkin oiva esimerkki siitä, kuinka hyvin nestemäinen polttoaine toimii energiantuotannossa. Eli polttoainetta voi olla tankissa odottamassa vaikka kuukauden sähkötarpeisiin siltä varalta, että seuraavia sateita joudutaan odottamaan

 

”Power for a Changing World”

Maailma energia-alan ympärillä on muuttunut vuosien varrella. Myös Power Plantsin toiminta on asiakaskunnan mukana laajentunut. Nykyään voimaloita toimitetaan teollisuussektorin lisäksi verkkoyhtiöille ja investoijille.

– Liiketoiminnan laajeneminen ja kehittyminen ovat johtaneet siihen, että palveluiden tasovaatimukset ovat nousseet. Tämä näkyy muun muassa siinä, että laitosten suunnittelu- ja suorituskykytasot ovat nousseet huimasti ja takuuvaatimukset ovat täysin eri tasoa. Lisäksi asiakkaiden tarpeet ovat nykyään hyvin erilaisia. Toiset asiakkaat ovat omavaraisia ja tilaavat käyttöönsä ainoastaan voimalaitostekniikan ja toiset taas haluavat, että koko investointi suunnitellaan, toteutetaan ja vieläpä operoidaan heidän puolestansa, Riihimäki kuvailee muutosta.

Samalla kun energia-ala muuttui, muuttuivat myös asenteet ympäristöä kohtaan. Ottamatta kantaa siihen, kumpi muutti kumpaa, voidaan varmaankin yksimielisesti todeta, että molemmat ovat muuttuneet. Myös Riihimäki kokee aiheen tärkeäksi ja muistuttaa Power Plantsin sloganin olevan Power for a Changing World.

– Mielenkiinto ympäristöystävällisyyteen alkoi selvästi 90-luvun alkupuolella, jolloin alettiin paikallisesti pyrkiä mm. rikki- ja typpioksidien vähentämiseen. Tämä vaikutti myös voimalamoottoreiden kehitykseen nopeasti. Pikkuhiljaa fokus siirtyi myös kokonaan uusien polttoaineiden löytämiseen ja kehittämiseen, Riihimäki muistelee.

Totuus Riihimäen mukaan on se, että ympäristöasiat mahdollistavat uusien asioiden tekemisen. Lisäksi hän kokee, että vasta 2000-luvulla on tullut aika, jolloin on kyetty kehittämään käyttötehokkuutta.

– Fossiilisten polttoaineiden ollessa edullisia, oli turha tuoda esille uusiutuvia, tai muita polttoainevaihtoehtoja, koska ne olivat yksinkertaisesti liian kalliita. Henkilökohtaisesti koen, että 2000-luku on ollut hyvin mielenkiintoista ja motivoivaa aikaa työskennellä näiden aiheiden parissa.

Kategoriat
Avainsanat
Nappi ylös

| Industrialprime.com |

Sosiaalinen media

Shares