SKS Group

Puukurottaja RTD12 KURO on suomalaisen huippuosaamisen ja yhteistyön symboli

Industrial Prime FI | syyskuu 21, 2016

Shares

Industrial Prime FI

syyskuu 21, 2016

RTD12 KURO on SKS Toijala Works Oy:n kuuluisa keihäänkärkituote, josta on jo ehtinyt muodostua suomalaisen alihankinta- ja pk-teollisuuden yhteistyön symboli. Puukurottajan tarina herättää kysymyksen: pitäisikö meidän suomalaisten tehdä enemmän asioita yhdessä?

Ensimmäiset suunnitelmat uuden kokoluokan 10–12 tonnin puukurottajasta tehtiin jo vuoden 2007 loppupuolella, kauan ennen kuin Cargotec-konserniin kuuluva Kalmar kauppasi kurottajaliiketoimintansa sopimusvalmistajanaan vuodesta 2003 toimineelle SKS Toijala Worksille.

Kalmar oli siihen aikaan kurottajatyyppisessä suurten koneiden puunkäsittelyssä markkinajohtaja. Koska tuo markkina oli kuitenkin melko pieni, yhtiö harkitsi tuotevalikoiman laajentamista sahoille tarkoitettuihin koneisiin, missä pääkilpailijana ovat pyöräkuormaajat.

Syntyi ajatus pienemmän kapasiteetin kurottajasta. Talouslaman seurauksena hanke kuitenkin iskeytyi jäihin. Uutuustuotteen kehitystyö sai uutta tuulta purjeisiinsa vasta vuosia myöhemmin, kun suuren yhtiön marginaalituote siirtyi liiketoimintakaupan myötä pienemmän yhtiön tuotekehitystyön keskiöön.

Silloin purjeisiin iskikin kunnon puhuri.

Tehtiin päätös kääntää monet vanhat periaatteet täysin päälaelleen ja kehittää uusi tuote ennätysnopealla tahdilla ”rajattomilla resursseilla” – Suomen parhaiden järjestelmätoimittajien kanssa verkostoitumalla.

 

Taustalla vahva kotimainen yritysverkosto

SKS Toijala Worksin kurottajaliiketoiminnasta vastaavalla Heikki Korpimaalla on pitkä tausta teollisessa tuotekehityksessä. Korpimaa oli työskennellyt Cargotecilla kolme vuosikymmentä ennen siirtymistään SKS Toijala Worksille vuonna 2013 vetämään Kalmarilta ostettua puukurottajaliiketoimintaa.

Kalmarin oman valmistuksen siirryttyä kotimaasta Puolaan ja Kiinaan Korpimaa otti haasteen vastaan.

– Halusin osoittaa, että Suomessa on edelleen mahdollista valmistaa kannattavasti raskaita työkoneita ja kehittää huipputason tuote, joka on useita vuosia kilpailijoitaan edellä.

Nopean aikataulun ohella yksi hankkeen päällimmäisistä tavoitteista oli suosia suomalaisia toimittajia ja kotimaista huippuosaamista. SKS Toijala Works valikoi kehityshankkeeseen yhteistyökumppaneiksi lopulta 12 oman alansa kärkiyritystä.

Mekaniikan suunnittelupalveluihin ja projektien johtamiseen keskittynyt tamperelainen Enmac Oy oli hankkeessa mukana ”valkoisesta paperista” aina ensimmäisen prototyypin valmistumiseen saakka.

Alkuvaiheen konseptisuunnittelussa Enmacin tehtävä oli haastaa kaikki vanhat ratkaisut ja tuoda esille sellaisia kysymyksiä, joita useita vuosia puukurottajia kehittäneet suunnittelijat eivät välttämättä osaisi kyseenalaistaa.

– He halusivat kehittää aidosti uuden sukupolven koneen ajatuksella ”ei evoluutiota, vaan revoluutio”. Sitä varten kehitystyöhön haluttiin uudenlaista ajattelua, hankkeessa ensin suunnittelujohtajana ja myöhemmin yhtenä projektinjohtajista toiminut Sampo Siuko Enmacilta taustoittaa.

Suunnitteluvaiheen jälkeen Enmac piti projektin rattaita liikkeessä keräämällä alihankkijaverkostolta tietoa hankkeen eri osa-alueiden edistyksestä ja raportoimalla sitä eteenpäin SKS Toijala Worksille. Kokonaisuudessaan Enmac oli mukana kehittämässä puukurottajaa puolentoista vuoden ajan.

Alihankintayrityksistä hankkeeseen toi osaamistaan muiden muassa kurikkalainen ohutlevyteknologian edelläkävijä Relicomp Oy. Relicomp oli vastuussa koneen kuorirakenteesta eli 3D-mallin mukaan valmistetuista, tarkkuutta vaativista muodoista, jotka näkyvät kurottajan ulkopintana.

Relicomp teki hankkeessa yhteistyötä muun muassa suunnittelijoiden sekä teollisen muotoilijan kanssa. Varsinaisen muotojen valmistuksen ohella yrityksen osaaminen oli arvossaan selvitettäessä, millaiset muodot olisivat toteutuskelpoisimpia ja samalla kustannustehokkaasti valmistettavissa.

– SKS Toijala Works etsi nimenomaan kumppania, joka osaisi antaa palautetta ja tarjota ehdotuksia muotojen valmistettavuuden suhteen heti suunnitteluvaiheessa eikä vasta silloin, kun on jo vähän liian myöhäistä, myyntipäällikkö Mika Sorri Relicompilta kertoo.

Sorri painottaa, että valmistajat kannattaisikin ottaa mukaan hankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa. Uuden puukurottajan kohdalla näin tehtiin, ja päätöstä voidaan pitää yhtenä avaintekijänä tuotteen nopealle valmistumiselle ja erinomaiselle valmistettavuudelle.

SKS Toijala Worksin näkökulmasta kotimaisen yhteistyön taktiikka oli onnistunut. Matkan varrella syntyi useita uusia innovaatioita ja hanke poiki neljä patenttihakemusta, yhden hyödyllisyysmallin sekä käyttöliittymän mallisuojan. Lopputulos on mekaniikaltaan yksinkertainen mutta toiminnoiltaan edistyksellinen, tehokas ja taloudellinen kone, joka edustaa tekniseltä tasoltaan tämän hetken globaalia kärkeä.

– Seison sataprosenttisesti sen takana, että tämä oli oikea tapa tämänkaltaisen koneen kehittämiseksi. Kokosimme yhteen kaiken sen parhaan osaamisen, mitä Suomesta suinkin löytää saattoi, Korpimaa kertoo tyytyväiseen sävyyn.

 

 

 

Kuva: SKS Group

Kuva Stora Enson Ybbsin-sahalta Itävallasta. Euroopan suurimmalla sahalla käytetään SKS Toijala Worksin puukurottajia. (Kuva: SKS Toijala Works)

 

 

 

Tuotekehityksen ”Suomen ennätys”

Siuko kertoo hankkeen olleen oppikirjaesimerkki Time to Market -ajattelusta, jossa tuotteen saamiseksi nopeasti markkinoille kehitystyö tehdään nopeassa tahdissa isoilla resursseilla.

– Toinen tapa olisi ollut tehdä rauhassa pienellä miehistöllä vaikka kolme vuotta. Silloin oltaisiin kuitenkin menetetty kahden vuoden verran kassavirtaa.

Uuden puukurottajan ensimmäinen prototyyppi valmistui maaliskuussa 2015, neljätoista kuukautta sen jälkeen kun varsinainen suunnittelu oli aloitettu. Vaikka alkuperäisestä kahdentoista kuukauden tavoitteesta jäätiin, kaikki kävi harvinaisen ripeästi. Korpimaan mukaan kyseessä oli jopa eräänlainen Suomen ennätys.

Prototyypin valmistuttua ohjelmistojen viimeistelyä piti vielä jatkaa jonkin aikaa. Tuotteen nimi syntyi nimikilpailun tuloksena vain hieman ennen koneen julkistamista. Valmis RTD12 KURO, uuden tuotesukupolven ensimmäinen edustaja, lanseerattiin kesäkuussa 2015 Kuljetus- ja logistiikkamessuilla Helsingissä. Lanseerausta seurasivat ensimmäiset asiakastoimitukset, jotka tehtiin syksyllä.

Ensimmäiset kolme KUROa päätyivät viisi kuukautta kestäneisiin kenttätesteihin, kaksi niistä kotimaahan ja kolmas Itävaltaan. Ensimmäiset sarjavalmisteiset koneet numero neljästä alkaen toimitettiin Saksaan ja Ruotsiin.

KURO-kauppa on alkanut käydä, vaikkakin hieman odotettua hitaammin. Haastavan markkinatilanteen ohella alkutaivalta on hidastanut muun muassa se, että koneella on isketty markkinaan, jossa asiakkaat ovat tyypillisesti käyttäneet pyöräkuormaajia.

Korpimaa myöntää, että ”käännytystyötä” on tehtävä hartiavoimin. Hän kuitenkin uskoo asiakkaiden heräävän ennemmin tai myöhemmin.

Ja niin varmasti käykin, sillä KUROn meriitit puhuvat puolestaan. Kone on omaa luokkaansa esimerkiksi energiataloudellisesti: se nielee jopa kolmanneksen vähemmän polttoainetta kuin vastaavat pyöräkuormaajat. Lisäksi se on kilpailevia koneita parempi muun muassa ulottuvuudeltaan.

KUROa valmistetaan Toijalassa sataprosenttisesti kotimaisin voimin. SKS Toijala Works vastaa itse raskaista teräsrakenteista, hitsauksesta sekä kokoonpanotyöstä. Kaikki muu voimalinjan pääkomponentteja lukuun ottamatta ostetaan kotimaisilta alihankkijoilta.

 

Alihankintateollisuudella potentiaalia vastaavaan ja enempäänkin

Jos suomalainen alihankintateollisuus kykenee yhteistyöllä luomaan KUROn kaltaisen tuotteen, se pystyy varmasti luomaan paljon muutakin. Vai kuinka? Kysyimme kultakin asiantuntijalta mielipidettä asiasta.

Korpimaa, Siuko ja Sorri ovat yhtä mieltä siitä, että huippuosaamista löytyisi yllin kyllin. Monesti on kuitenkin eri asia saada osaamisesta kaikki potentiaali irti siten, että yhteistyön kautta voidaan saavuttaa uusia menestyviä tuotteita.

Korpimaan mukaan kaikki alkaa edistyksellisestä ideasta – vanhaa on turha lähteä kopioimaan. Seuraavaksi tarvitaan hyvä tuotekehityskonsepti ja siihen huolellinen suunnittelu.

– Idean tulee olla yksinkertainen ja selkeä, jotta myös tuotteen valmistaminen on tehokasta ja taloudellisesti kannattavaa Suomessa, missä työn hinta on korkea. KUROssa onnistuimme yhdistämään kaikki nämä tekijät, Korpimaa kertoo.

Sorri näkee, että toimiva yritysten välinen yhteistyö on paras mahdollinen keino kansainvälisiin läpimurtoihin. Esimerkiksi KUROn kaltainen kone vaatisi valmistuakseen niin laajan kaaren osaamista ja teknologiaa, että ilman yhteistyötä vain harvan kotimaisen pk-yrityksen resurssit riittävät.

– Tarvittava verkosto pitää osata kerätä ympärille. Esimerkiksi me emme Relicompilla tee koneistusta lainkaan, vaan ostamme sen omilta alihankkijoilta.

Myös Siuko painottaa yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeyttä. Vaikka suomalaiset yritykset voivatkin osaamiseltaan edustaa aivan maailman kärkeä, yritykset ovat kuitenkin tyypillisesti melko pieniä.

– Silloin yhteistyö nousee arvoon arvaamattomaan. Vain sitä kautta pääsemme uskottavasti kansainvälisille markkinoille ja näyttämään, että tällaiseen me parhaimmillamme pystymme.

Siukon mukaan suomalaiset voisivat ottaa enemmän mallia esimerkiksi Saksasta. Siellä kuuluu jo yritysten perusajatteluun pohtia, mitä voisi ulkoistaa, jotta saatetaan itse keskittyä paremmin omaan ydinosaamiseen.

Suomalaisilla kieltämättä saattaa olla itsepäinen taipumus pyrkiä tekemään mahdollisimman paljon itse, vaikka se ei olisi edes taloudellisesti järkevää.

Ehkä tässä olisi meille suomalaisille kasvun paikka?

Kategoriat
Avainsanat
Nappi ylös

Sosiaalinen media

Shares