Selin taistelee kaikkien aikojen Suomi-filmin puolesta

Industrial Prime FI | marraskuu 25, 2010

Shares

Industrial Prime FI

marraskuu 25, 2010

Mannerheim -elokuvan avainhenkilöihin lukeutuva Markus Selin ei enää yritä arvailla päivämäärää odotetulle ensi-illalle.

 

Selin innostui ideasta pitkäaikaisen ystävänsä Renny Harlinin kanssa jo 10 vuotta sitten.

– Mä olen arvioinut ensi-illan niin monta kertaa väärin, että sitä on turha enää arvailla. Meillä on muutamat neuvottelut edelleen kesken ja esituotanto aloitetaan välittömästi kun avoimet neuvottelut ollaan viety loppuun. Toivotaan, että ensi vuoden loppuun mennessä nähdään ensi-ilta.

Patriooteiksi tunnustautuneet kaverukset omistivat 80- ja 90-luvulla yhteisen tuotantoyhtiön. Yhteisiä projekteja kaksikolla ei ole ollut vuosikausiin, mutta haave Mannerheim -elokuvasta yhdisti miehet jälleen. Selinin ja Harlinin aiempia yhteisiä tuotantoja ovat mm. elokuva Jäätävä Polte (1986) ja TV-sarja Gladiaattorit (1992-93). Nykyisin Selin toimii Solar Films Oy:ssä vastaavana tuottajana ja on toinen omistajista Nordisk Filmin ohella.

Mannerheim -elokuvan budjetti on tällä hetkellä 12,7 miljoonaa euroa, mutta Selin uskoo summan kasvavan kunhan kuvaukset saadaan käyntiin. Tavanomainen kotimainen elokuva maksaa noin miljoona euroa ja sitä kuvataan keskimäärin 35 päivää. Kokonaisuudessaan elokuva prosessina, valmiista käsikirjoituksesta elokuvateatteriin, kestää noin vuoden.

– 1,5 miljoonan budjetti on usein yläraja tuotannolle, jota esitetään ainoastaan Suomessa. Sitä suurempiin elokuviin kotimaiset lipputulot eivät riitä. Ehkä se voi hiukan ylittääkin tuon, mutta sitten on jo kaiken mentävä nappiin, Selin laskelmoi.

 

Marskista vientituote

Mannerheim -elokuvaa ennen Solar Filmsin suurin tuotanto oli Lordi -elokuva Dark Floors, jonka tuotantobudjetti paisui hieman yli kolmen miljoonan. Nyt Suomen ainoalle marsalkalle on päätetty varata reilusti tuohta saappaaseen, jotta kansallissankari saa arvoisensa elokuvan. Tuotannon lähtökohta on myös sen mukainen, sillä Mannerheim -elokuvaa ei omisteta ainoastaan suomalaisille tai slaavilaisille.

– Emme me laskelmoi Mannerheimille mitään potentiaalisia julkaisumaita tai yleisöjä. Lähtökohtana on ollut alusta alkaen tehdä elokuva, joka julkaistaan maailmanlaajuisesti. Ei ole mitään syytä uskoa muuta.

Projekti on haastava kaikin puolin. Elokuva kuvataan ulkomailla ja siinä puhutaan suomen kielen lisäksi ainakin venäjää, ruotsia, saksaa ja ranskaa. Lisäksi muuttuvia ja hallinnoitavia tekijöitä on tuottajalla kädet täynnä.

– Elokuvassa pyritään noudattamaan puhuttavan kielen osalta niitä kieliä, joita kussakin tilanteessa on todellisuudessa käytetty, ehkä Suomea hieman painottaen, Selin arvioi.

Budjetti Mannerheimin kohdalla on kahdeksankertainen perinteisiin kotimaisiin elokuviin nähden. Tuottajan roolin on oltava tukala, vaikka Selin tuntuu suhtautuvan pyöreitä vuosia täyttäneeseen projektiinsa melko tyynesti.

– Tuotantobudjetti täytyy saada kasaan myymällä elokuva eri maiden levittäjille, jotka maksavat elokuvan julkaisusta ennakkomaksun. Eli ei tässä mitään märkiä unia lipputuloista nähdä, mutta tietysti sitä toivoo, että mahdollisimman moni lopulta näkee elokuvan, Selin sanoo ja jatkaa heti perään.

– No jos nyt joku haave tarvitsee olla, niin kai se on sitten se parhaan ulkomaalaisen elokuvan Oscar-palkinto. Oscarin myötä elokuvat saa paljon uusia levitysmahdollisuuksia ja muuta myönteistä julkisuutta, Selin tunnustaa. Tarina ei kuitenkaan kerro onko kiitospuhe jo laadittu.

 

Alan pioneeri kolmannessa polvessa

Markus Selin on kotoisin Lohjalta. Hänen vanhempansa pitivät elokuvateatteria paikkakunnalla 49 vuotta. Samoin Selinin isovanhemmat olivat elokuvateatteriyrittäjiä. Lisäksi suvun piiristä löytyy edelleen muita elokuva-alan ihmisiä.

– Ei se varsinaisesti mitään sattumaa ollut, että ajauduin elokuvien pariin. Suku on aina ollut vahvasti alalla ja tätä olen lapsesta asti halunnut.

 

Selin näkee elokuva-alan kehittyneen Suomessa sitten 70- ja 80-lukujen. Hollywoodin glamouriin on kuitenkin vielä matkaa.

– Suomessa elokuvateollisuus on muuttunut ammattimaiseksi. 80-luvulla sama mies saattoi käsikirjoittaa, ohjata, leikata ja näytellä yhden elokuvan. Nyt elokuvan tuotantoprosessi on jakautunut ammattimaisesti eri tahojen osaajille.

– Lisäksi nykyään elokuvasäätiö myöntää rahoitusta nimenomaan parhaille käsikirjoituksille, mikä on hyvä asia. Ennen rahoitusta saivat ne, jotka sitä hakivat, Selin muistelee.

Selinin huomauttaa, että elokuvatuotantojen lähtökohdat ovat täysin erilaiset Suomessa ja Yhdysvalloissa. Hollywoodissa elokuva suunnitellaan ja tuotetaan sillä perusteella, ketkä elokuvassa näyttelevät. Tämä johtuu siitä, että elokuvan menestys perustuu hyvin pitkälti näyttelijöihin. Toisaalta myös näyttelijöiden palkkioilla on suuri vaikutus tuotantobudjettiin.

Huippunäyttelijöiden kuten Tom Cruisen tai Julia Robertsin palkkiot elokuvaa kohden saattavat olla jopa 20-30 miljoonaa dollaria. Suomessa näyttelijöiden työehtosopimuksen mukainen minimipalkka on noin 450 euroa per kahdeksan tunnin kuvauspäivä.

 

Teksti: Tuomas Porkkala, O-S

Kategoriat
Avainsanat
Nappi ylös

| Industrialprime.com |

Sosiaalinen media

Shares