Kuva: Tuomas Porkkala

”Wärtsilä on energiayhtiö”

Industrial Prime FI | syyskuu 13, 2012

Shares

Industrial Prime FI

syyskuu 13, 2012

Wärtsilä Finland Oy:n uusi toimitusjohtaja Stefan Damlin näkee Wärtsilän profiloituvan tulevaisuudessa energiayhtiöksi.

Helsingin pörssissä Wärtsilä on listattu toimialaluokkaan teollisuustuotteet ja -palvelut. Tämä ei kuitenkaan uuden toimitusjohtajan mukaan anna täysin oikeaa kuvaa yhtiön todellisesta toiminnasta.

– Puhutaan sitten sähkön tai voiman tuottamisesta voimalaitoksiin tai laivoihin, haluan ajatella, että olemme nykyisin enemmän energiayhtiö ja palvelujen tuottaja kuin konepaja. Panostamme Wärtsilässä tällä hetkellä voimakkaasti Smart Power Generation -konseptiin, jonka tarkoituksena on mahdollistaa, kehittää ja tuottaa kokonaisjärjestelmiä, jotka ovat mahdollisimman tehokkaita ja ympäristöystävällisiä voimalaratkaisuja, Damlin perustelee.

Wärtsilässä satsataan voimakkaasti ympäristöystävällisiin kaasuvoimalähteisiin. Esimerkiksi monissa eri yhteyksissä maailman ympäristöystävällisimmäksi matkustajalautaksi mainitussa Viking Linen uudessa risteilijässä on Wärtsilän uusi kaasumoottoriratkaisu. Kyseinen ratkaisu ei ainoastaan liikuta laivaa merellä, vaan tuottaa myös kaiken laivalla käytettävän sähköenergian.

 

Wärtsilä Finland Oy:llä keskeinen rooli konsernissa

Wärtsilä Finland Oy on kon­sernin suurin tytäryhtiö. Suomessa yhtiöllä on noin 3500 työntekijää Vaasan, Helsingin ja Turun toimipaikoilla.

– Vaikka Wärtsilä-konsernilla on toimintaa noin 70 maassa, on esimerkiksi tuotekehityksemme suurin yksikkö Vaasassa. Koko konsernin juuret ovat vahvasti Wärtsilä Finlandissa, Damlin sanoo.

Tuotekehityksen lisäksi merkittävä osa tuotannosta toimii Vaasan keskustassa. Myös voimalaitosten suunnittelu ja projektinhallinta on keskittynyt kokonaan Vaasan Runsorin yksikköön. Turusta käsin toimii huolto ja koulutus. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

– Nämä ovat erittäin tärkeitä toimintoja koko konsernille, Damlin huomauttaa.

Kaikki Wärtsilän liiketoimintayksiköt ovat edustettuina Suomen tytäryhtiössä: Ship Power, Power Plants, Services ja Industrial Operations.

Wärsilän liiketoiminta kattaa käytännössä koko maailman. Ship Powerin kannalta Aasia on edelleen hyvin merkittävä markkina-alue, sillä valtaosa kaikista maailman telakoista sijaisee siellä.

– Ship Powerin osalta tämä trendi jatkuu selkeästi ja meidän täytyy varautua palvelemaan kyseistä markkina-aluetta mahdollisimman tehokkaasti jatkossakin, Damlin toteaa.

Power Plants on puolestaan Wärtsilän globaalein liiketoimintayksikkö ja toimituksia tehdään Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan, Yhdysvaltoihin ja jonkin verran myös Eurooppaan. Smart Power Generation -konseptilla Wärtsilä pyrkii saamaan nimenomaan merkittävämpää jalansijaa myös Eurooppaan.

– Jos ajatellaan näitä meidän edellä mainittuja päämarkkina-alueita, niin Suomi on auttamattomasti syrjässä. Logististen yhteyksien kehittäminen ja valtion kaikki apu tässä suhteessa on tärkeää, Damlin korostaa.

 

Tuotekehityksellä ja koulutuksella askeleen edellä

Wärtsilä vie voimaratkaisuja ja laitteistoja sekä tuottaa palveluitaan ympäri maailmaa. Edelläkävijän rooli on tärkeä kilpailuetu ja Damlin näkee sen säilyvän ainoastaan jatkamalla vahvaa tuotekehitystyötä. Wärtsilä on ollut useita vuosia tuotekehityspanostuksiltaan Suomen kärkijoukkoa Nokian ja ABB:n kanssa.

Damlin kokee, että osaava henkilöstö on avaintekijä Wärtsilän pitkäaikaiseen johtavaan asemaan alalla. Lisäksi oppilaitoksissa hän toivoo lisäpanostuksia kiinan ja venäjän kielten opetukseen.

– Minulla on henkilökohtaista kokemusta siitä, kun pitää tulkin kautta neuvotella. Se ei ole aina helppoa. Näihin kieliin panostaminen ei mene hukkaan. Venäjän ja kiinan kielen hallitseville osaajille löytyy kyllä nykymaailmassa töitä, Damlin sanoo.

 

Toiveena reilu sähkön hinnoittelu

Nykyisin ajatuksena on tuottaa mahdollisimman paljon sähköä ympäristöystävällisesti kuten tuuli- ja aurinkovoimalla. Jotta niiden käyttö olisi mahdollista, tarvitaan kuitenkin tueksi niin sanottua back-up-kapasiteettia jaksoille, jolloin ei tuule tai aurinko ei paista. Ongelmaksi muodostuu tällöin hinnoittelu: tuotetusta sähköstä maksetaan ainoastaan kilowattiperusteisesti sille energiatuotantomuodolle, jolla sähkö on kulloinkin tuotettu.

– Tuotetun sähkön hinnoittelumekanismia tulisi saada muutettua siten, että siinä huomioidaan energiatuotanto ja sen ympäristövaikutukset kokonaisuutena. Back-up-kapasiteetista tulisi myös maksaa, vaikka sillä ei ajettaisi, koska sillä voidaan maksimoida tuuli- ja aurinkovoiman käyttöaste, Damlin sanoo.

Wärtsilässä toivotaan muu­tenkin, että uusille ener­giaratkaisuille oltaisiin avoimempia myös valtion suunnalta.

– Niistä ei ainoastaan puhuta täällä Vaasan energiaklusterialueella, vaan ne ovat jo olemassa meillä, Damlin toteaa.

Kategoriat
Avainsanat
Nappi ylös

Sosiaalinen media

Shares