Suorat vientiluotot tulossa takaisin?

Industrial Prime FI | joulukuu 2, 2010

Shares

Industrial Prime FI

joulukuu 2, 2010

 

Parin vuoden takainen kansainvälinen rahoituskriisi muutti myös yritysten vientirahoituksen pelinsääntöjä, vanhat rahoitusmallit eivät enää toimineet toivotusti. Tilanteeseen reagoitiin sekä kansallisella että EU-tasolla. Silloin tehtyjen, väliaikaisiksi tarkoitettujen ratkaisujen määräajat ovat nyt umpeutumassa.

 

Finnveran varatoimitusjohtajan Topi Vesterin mukaan kaikilta osin ei enää ole paluuta vanhaan.

– Joudumme pohtimaan, mikä on investointitavaroita valmistavan vientiteollisuutemme kilpailukyky rahoitusmielessä, Finnverassa vientirahoituksesta vastaava Vesteri sanoo.

– Viennin rahoitus on hoidettu vientitakuilla, nyt on väliaikaisesti käytössä ollut myös vientiluottojen jälleenrahoitusmalli, jolla on pyritty varmistamaan, että pankit saavat pitkäaikaista rahoitusta Finnveran takaamille vientiluotoille.

Väliaikaisen mallin oli määrä olla käytössä vuoden 2010 loppuun, sitä on kuitenkin päätetty jatkaa kesäkuun loppuun 2011. Työ- ja elinkeinoministeriössä on myös perustettu työryhmä pohtimaan, minkälainen Suomen julkisesti tuetun vientirahoitusjärjestelmän pitäisi olla. Väliaikaista jälleenrahoitusmallia lukuun ottamatta Suomessa ei ole ollut käytössä lainainstrumenttia sen jälkeen, kun alkuperäinen Vientiluotto Oy fuusioitiin Postipankkiin 1990-luvun lopulla.

– Uudet tuulet kansainvälisessä pankkisääntelyssä eivät näytä jatkossa suosivan vientitakuulla katettuja luottoja. Suora luotonanto näyttäisi tulevan vientitakuisiin verrattuna kilpailukykyisemmäksi, varatoimitusjohtaja Topi Vesteri arvioi.

– TEM:n työryhmän tavoitteena on helmikuun loppuun mennessä – siis ennen seuraavan hallitusohjelman laatimista – tehdä ehdotus, miten viennin rahoitustarpeita jatkossa hoidetaan.

 

Luottovakuutus uusiin puihin?

Jälleenrahoitus palvelee erityisesti suuria vientikauppoja tekeviä yrityksiä. Suurten vientivetureiden alihankkijoina se koskee välillisesti myös Pk-yrityksiä, mutta niille paljon tärkeämpi on teollisuusmaihin suuntautuvan lyhyen maksuajan – alle kahden vuoden – luottovakuutus, jonka EU:n komission myöntämä väliaikainen lupa on myös päättymässä vuodenvaihteessa.

EU:n valtiontukisääntöjen vuoksi Finnvera ei ole saanut vakuuttaa riskejä, joita yksityiset vakuutusyhtiöt pystyvät vakuuttamaan. Globaali rahoituskriisi vähensi kuitenkin yksityisten luottovakuutusyhtiöiden riskinottoa ja Suomi haki komissiolta lupaa Finnveran myöntämälle luottovakuutukselle.

– Luottovakuutusyhtiöt reagoivat kriisiin ylätasolla – toimiala- tai maatasolla – katsomatta tarkkaan yksittäisten ostajien tilannetta. Yhdessä vaiheessa yhtiöt eivät esimerkiksi koskeneet lainkaan kauppoihin, jotka liittyivät autoteollisuuteen tai rakentamiseen. Yhdessä vaiheessa kaikki Baltian maihin ja Islantiin liittyvä riskinotto pysähtyi, Topi Vesteri kertoo.

– Kun lähdimme paikkaamaan markkinaa, oli riskien arviointi erittäin vaikeaa, koska talouden äkkijarrutuksessa ei yritysten vanhoihin tilinpäätös- ja luottotietoihin voinut luottaa.

– Keskustelemme nyt komission kanssa vuoden jatkoajasta, koska yksityinen luottovakuutusmarkkina ei ole vielä ole palautunut kokonaan.

Siina vaiheessa, kun poikkeuslupa kesällä 2009 saatiin, kävi Vesterin mukaan ilmi, että osa pienistä vientiyrityksistä oli ollut ilman vientisaatavien vakuutus- tai takuusuojaa koko sen noin kymmenen vuoden ajan, jolloin julkisilla vientitakaajilla ei ole ollut lupaa myöntää vakuutusta alle kahden vuoden mittaisille saataville teollisuusmaista.

– Finnveran tavoite on saada EU-komissiolta vuoden jatkoaika. Olemme myös koettaneet tuoda esiin, että markkinakelpoisen ja -kelvottoman riskin määritelmää pitäisi katsoa uudelleen. Kaksi vuotta on keinotekoinen raja. Kuusi kuukautta on ehkä sellainen aika, jossa markkina toimii.

Pienten vientiyritysten ongelmana on myös se, että yksityisten luottovakuutusyhtiöiden mukaan koko vientisaatavasalkku pitää vakuuttaa. Pienelle viejälle, jolla on vähän ostajia, ei synny luottovakuuttajan näkökulmasta mitään portfoliota.

 

Takuut myös palveluviennille

Palveluviennistä haetaan Suomelle uutta tukijalkaa, koska valmistava teollisuus on menettänyt kilpailuasemiaan halpamaille. Vientitakuut ovat myös palveluviejien käytettävissä. Topi Vesterin mukaan usein kuulee sanottavan, ettei palveluvientiin saa vientitakuita. Vientitakuut ovat myös palveluviejien käytössä, mutta niillä ei useinkaan ole tarvetta takuisiin.

– Palveluviennissä ei yleensä anneta pitkiä viivästettyjä maksuaikoja, vaan työstä laskutetaan sitä mukaa kun se edistyy, Topi Vesteri sanoo.

Finnvera on taannut esimerkiksi isoja arkkitehtisuunnitteluprojekteja. Niissä ostaja on yleensä toiminut epävarmassa toimintaympäristössä, esimerkiksi kehitysmaassa tai ostajan luottokelpoisuus on muutoin ollut vaikeasti arvioitavissa. Vaikka palveluviennissä kertasummat ovat usein pieniä, voi suunnittelijalla olla yhden asiakkaan varassa vuoden tai kahden liikevaihto.

– Tällöin on tervettä huolehtia, että maksut tulevat etupainotteisesti tai sitten suojata riskit vaikkapa meidän kanssamme.

 

 

Teksti: Martti Tammisto, O-S

Kategoriat
Avainsanat
Nappi ylös

| Industrialprime.com |

Sosiaalinen media

Shares