Kuva: Tuomas Porkkala

Talouden tilanne mietityttää myös julkisella sektorilla

Industrial Prime FI | helmikuu 25, 2009

Shares

Industrial Prime FI

helmikuu 25, 2009

Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Nieminen avaa keskustelun kertomalla Tampereen hyvistä lähtökohdista taantuman vastaanottamiseen. Vaikka ennakointi taantuman varalta on erittäin hankalaa, Tampereella siinä on onnistuttu. Huomattavasti aiemmin tehdyt tehostustoimenpiteet kaupungin organisaation osalta ovat luoneet pohjaa hyvälle, kustannustehokkaalle ja järkevälle toiminnalle. Myös sattuma on ollut Tampereen osalta suosiollinen

– Myimme muun muassa hyviä keskustan tontteja vuosi sitten ja vielä viime keväänä huippuhintaan. Tonttikaupat olivat vieläpä sellaisia, joihin on odotettavissa lukuisia työpaikkoja, kuten esimerkiksi Technopolis yliopiston vieressä, pormestari kertoo.

– Lisäksi uusi organisaatiomme on tehokkaampi kuin vanha. Nyt Tampereen kaupungilla on 16000 ihmistä töissä ja se on 450-500 työntekijää vähemmän, kuin vuoden 2007 alussa jolloin aloitimme. Nykyinen organisaatiomme kestää paineita ja huonoa aikaa paremmin, koska kaupungin työntekijät ovat paremmin aseteltu tehtäviinsä. Tietysti myös verotulot on viimeaikoina ollut aika mukavia. Näin meille on syntynyt puskuri, joita ovat harvassa, Nieminen jatkaa.

Viimeaikojen arvioiden mukaan kuntien todelliset vaikeudet alkavat vuonna 2010. Ongelmat yrityksiin heijastuvat huomattavasti nopeammin. Tämä johtuu siitä, että yritysten on tarkoitus tehdä voittoa taantumasta huolimaatta. Kun yrityksen kassavirta laskee, on kustannuksia laskettava samassa suhteessa jotta odotettu tulos toteutuisi. Kaupunkien ahdinko alkaa vasta kun odotettu verotulo ei ole enää käytettävissä, johtuen lomautuksista, irtisanomisista ja yritysten heikosta menestyksestä.

Pormestari huomauttaakin, että on merkittävä ero kaupungin kannalta elättääkö asukas itse itsensä ja maksaa samalla myös hieman veroja kaupungille kuin että kaupunki elättää asukkaan.

Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö jatkaa keskustelua tuomalla esiin kaupungin kynnyskohtia, jotka hankaloittavat tilannetta.

– Kaupunki pyrkii tavallaan tasapainoiseen tilanteeseen, sillä molemmat, yli- ja alijäämätilanteet ovat ongelmallisia. Jos kaupungin talous on alijäämäinen, se vaatii kovempia tasapainottamistoimenpiteitä ja puolestaan ylijäämä toimii kannustimena kustannusten nopeampaan kasvuun. Varautuminen hyvinä aikoina huonoihin aikoihin on ollut varmaankin kautta-aikojen ongelmallista niin kunnilla kuin valtiolla, ja varmasti myös monissa yksityistalouksissa; joiltain se onnistuu ja toisilta taas ei.

Männikkö huomauttaa myös eriävyyden kuntien ja yritysten toimintaperiaatteiden osalta.

– Oli hyvä tai huono aika, meidän on huolehdittava lapsista, kouluista ja sairaista. Ongelma kunnan talouden hallintaan tulee siitä, että me emme voi samalla tavalla lakkauttaa näitä toimia vaan ne on kyettävä aina jotenkin järjestämään. Yrityksen kohdalla koko toiminta voidaan vaikka lopettaa, mutta kuntien kohdalla tehtävät on kuitenkin kyettävä tavalla tai toisella hoitamaan.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä budjetti velvoittaa kaupunkia toimimaan sen mukaisesti. Pormestari Nieminen huomauttaa, että ajat ovat poikkeukselliset ja että marraskuussa hyväksytyssä budjetissa on lauseke, jossa todetaan, että hyväksytty budjetti voidaan joutua avaamaan vuoden 2009 aikana.

– Ja sitä lauseketta myös käytetään, Nieminen jatkaa samaan hengen vetoon ja perustelee kantansa.

– Vuoden alussa saamiemme ennakkotietojen mukaan verotulojen putoaminen tekee Tampereella kaupungin budjettiin noin 45 miljoonan euron alijäämän. Siitä noin 30 miljoonaa on yhteisöverojen vähennystä. Joudumme kuromaan sen umpeen säästöillä ja ottamalla lisää lainaa investointeihin.

Männikkö kuitenkin huomauttaa, että budjettien avaamisessa on aina ongelmansa. Menojen leikkaus kesken hyväksytyn budjetin tarkoittaa usein sitä, että päätetystä palvelutasosta joudutaan jollakin tasolla tinkimään. Lisäksi hän ottaa uuden vertauksen yritystoiminnan ja kaupungintoiminnan välillä.

– Kaupungin ja yrityksen hallituksen välillä asioiden yhteen sovittaminen on hieman erilaista, sillä kaupungin hallitus muodostuu ryhmästä, jonka henkilöillä on tavoitteena tukea erilaisia yhteiskuntaryhmiä. Yrityksen hallituksella on puolestaan useimmiten selkeänä yhteisenä tavoitteena tehdä tulosta, eikä näin ollen kaupungin hallitukselle tavanomaisia eturistiriitoja synny. Työskentely siis on hieman erilaista.

Seinäjoen elinkeinotoimenjohtaja Mauri Hietala kertoo Seinäjoella olevan nyt työllistävä budjetti.

– Investointeihin on varattu rahaa vuodelle 2009 ja rakennus- ja korjauspuolella sillä voi olla myönteinen vaikutus työllisyyteen. Investointien joukossa on mm. erinäisiä katuväyliä, päiväkoteja ja kuntaliitoksen myötä muutama homekoulukin saatiin korjattavaksi, Hietala kertoo.

Hän kuitenkin esittää nopeasti “homeen” myönteisen kääntöpuolen ja huomauttaa, että homeongelma tarjoaa työtä monelle oikeaan aikaan.

– Myös Seinäjoki-Oulu ja Seinäjoki-Vaasa junaraiteet sähköistetään tänä vuonna. Kaupungin ohittava tiehanke, jota kutsumme itäväyläksi, on suunniteltu alkavaksi 2011. Tämän tyyppisiä projekteja olemme pyrkineet aikaistamaan. Tuleva vuosi tulee olemaan tiukempi kuin kuluva 2009 vuosi, ja tästä syystä olisi tärkeää saada tämäkin vuosi päättymään plussalle, Hietala lisää.

Seinäjoella ollaan varauduttu talouden tilan heikentymiseen. Seinäjoen kaupunki on perustanut taloudentervehdyttämistoimikunnan, jonka tarkoituksena on valvoa kunnan menotaloutta, mutta yhtälailla myös tarkastella uudestaan jo budjettiin hyväksyttyjä kuluja.

– Toimikunta arvioi ovatko kaikki menot varmasti välttämättömiä ja tarpeellisia, mutta toisaalta myös arvioida löytyykö hankkeita, joilla olisi positiivinen vaikutus työllisyyteen ja voidaanko niitä aikaistaa, Hietala selventää, mutta löytää itsensä lopulta jo esillä olleen kysymyksen edestä: voidaanko hyväksytty budjetti avata?

– Kyllä se voidaan, mutta se tarkoittaa sitä, että siinä on myös valtuuston tahto takana. Tästä johtuen myös tervehdyttämistoimikunnassa on keskeisiä luottamushenkilöitä mukana. Eli ei nämä asiat ole vain virkamiesten päätettävissä, Hietala huomauttaa.

Tampereen seudulla yritykset ovat joutuneet tekemään mittaviakin lomautuksia ja irtisanomisia, jopa tuhat henkilöä kerralla. Tämä johtuu pormestarin mukaan seudun vahvasta vientikaupasta ja vienti on nyt pysähtynyt.

Hietala puolestaan koputtaa puuta sanoen, että irtisanomiset ja lomautukset ovat väistäneet Seinäjoen kohdalla periaatteessa kahta puolen ohi.

– Uskoisin, että tämä johtuu hieman erilaisesta elinkeinorakenteestamme, mutta tiedämme kyllä, että niitä vielä tulee ja niihin on myös siltä osin varauduttu, mitä on voitu.

Seinäjoen seutu on vahvaa elintarviketeollisuuden aluetta ja ihmisen pitää Hietalan mukaan syödä, on kyseessä sitten nousu- tai laskukausi. Atrian johto oli Hietalan mukaan kertonut, että huonompana aikana tuotekehitystä on ainoastaan kohdistettava hieman halvemmille ja tavanomaisemmille tuotteille.

Pormestari Nieminen ei kuitenkaan syytä yrityksiä lomautuksista.

– Kun tulovirrat yrityksiin on välillisesti katkenneet, niin lomautuksilla pidetään yritys pystyssä.

Ensisijaisen tärkeää on, että yrityksiä ei päästetä konkurssiin, sillä työpaikat menetetään sen jälkeen lopullisesti.

– Viime lamassa meni turhaan monta hyvää yritystä nurin koska raha yksinkertaisesti loppui. Tanskasen paketissa oli esillä myös eräänlainen parkkeerausyhtiö yrityksille. Eli kun laivoille ei ole käyttöä niin ne vedetään telakalle. Samoin voitaisiin tehdä yrityksille, jotka eivät kykene toimimaan näissä suhdanneoloissa. Sen sijaan, että yritys ajettaisiin konkurssiin, niin se voitaisiin laitaa ikään kuin hyllylle odottamaan aikaa, jolloin toiminta kyettäisiin taas aloittamaan, Hietala ehdottaa.

Kaikkien kolmen, Niemisen, Männikön ja Hietalan, mielestä kunnan rooli on hyvin etäinen yrityksen elvyttämisessä, varsinkin kun lennetään enää höyryillä.

Hietala muistaa, että 90-luvun alun lamassa Seinäjoella muodostettiin eräänlainen kriisiapu, jossa kaupunki riensi apuun pienimuotoisesti yrityksiä kohtaan.

– Tämän kaltainen kriisiavustaminen on erittäin hankala toteuttaa, sillä niissä täytyy olla tasapuolinen kaikkia kohtaan, ja siinä loppuu myös äkkiä rahat,

Hietala muistelee ja toteaakin, että kyseessä oli myös osittain henkisestä tuesta.

– Ei voitu ainakaan sanoa, ettei oltaisi tehty mitään.

Nieminen myös huomauttaa, että on tapauksia joissa kunnanjohtajat ovat yrittäneet pitää yrityksiä pystyssä. Kun yritys on joutunut konkurssiin avustuksesta huolimatta, niin kunnanjohtoa on syytetty siitä, että kunnan rahat on menetetty.

Hietala lisää, että ei kunnan ole hyvä mennä yritysten sisälle ja ryhtyä yrittäjän rooliin.

– Kyllä yrityksen selviytymisen pitää olla yritysten johdon ja pankkien asia. Kuntien tehtävä on paremminkin rakentaa yrityksille toimintaedellytyksiä ja tehdä se puoli mahdollisimman hyvin.

Kategoriat
Avainsanat
Nappi ylös

| Industrialprime.com |

Sosiaalinen media

Shares