Yhteistyötä tehdään, oli hallituspohja mikä tahansa

Industrial Prime FI | huhtikuu 6, 2011

Shares

Industrial Prime FI

huhtikuu 6, 2011

”Kyllä se vain niin on, että Suomikin on sen verran pieni maa, että ei täällä ole varaa käydä omaa pientä mutapainia joka asiasta. Yhteistyötä on tehty ja tullaan tekemään jatkossakin, oli hallituspohja mikä tahansa”

 

Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikasta ja lainsäädännöstä vastaava johtaja Jukka Ahtela kertoo EK:ssa tehtävän työn painottuvan nykyisin entistä enemmän Eurooppaan ja Brysseliin.

– Valtaosa, noin 70 prosenttia, suomalaisia yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä tulee EU:sta. Tämä merkittävä muutos on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana.

Ahtelan mukaan kehityssuunta on oikea.

– Kansainvälistyminen, avoimet markkinat ja yhteiset pelisäännöt Euroopan sisällä ovat niin yritysten kuin kansalaistenkin etu.

EK oli aikoinaan vahvasti EU:hun ja Euroon liittymisen puolesta, eikä mieli ole muuttunut nykyisistä vaikeuksista huolimatta. Ahtelan mukaan taloushistoria ei tunne tapauksia, joissa omien sisämarkkinoiden suojelulla olisi saavutettu mitään hyvää.

– EU:n tarkoituksena on nimenomaan esteiden poistaminen ja liikkuvuuden edistäminen.

 

Yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa

Elinkeinoelämän keskusliitto on edunvalvontaorganisaatio, jonka tarkoituksena on välittää elinkeinoelämän näkemyksiä päättäjille. EK on neutraali organisaatio, joka ei ole asettunut SAK:n tavoin minkään poliittisen puolueen tukijaksi.

– Meillä tulee olla hyvät yhteydet kaikkiin poliittisiin päättäjiin. Kerromme näkemyksemme kaikille puolueille ja toivomme, että tämä viesti sitten a) ymmärretään ja b) näkyy lopulta puolueiden poliittisissa linjauksissa.

– Toisten kanssa tämä työ sujuu helpommin kuin toisten, se on selvä, mutta ei meillä ole mitään ongelmaa olla yhteydessä puolueisiin kautta koko kirjavan joukon.

Ahtela jatkaa heti perään, että hokemaksi kehkeytynyt ”yhteistyö kannattaa” –sanonta on täyttä totta.

– Kyllä se vain niin on, että Suomikin on sen verran pieni maa, että ei täällä ole varaa käydä omaa pientä mutapainia joka asiasta. Yhteistyötä on tehty ja tullaan tekemään jatkossakin, oli hallituspohja mikä tahansa.

 

Persujen EU-puheet askarruttavat EK:ssa

Elinkeinoelämän keskusliitossa puhutaan perussuomalaisista ihan eri tarmolla kuin neljä vuotta sitten. Ahtelan mukaan kyseessä on sen verran näkyvä ilmiö, että aihetta ei voi sivuttaa. Hän myös tunnustaa olevansa huolissaan Timo Soinin ja kumppaneiden aikeista etäännyttää Suomea EU:sta.

 

Ahtela huomauttaa, että Eurooppa alkoi järjestäytyä periaatteessa heti Toisen maailman sodan jälkeen, jonka jälkeen yhteistyö Euroopan maiden välillä on vain syventynyt. Nyt perussuomalaiset kyseenalaistavat koko EU:n olemassaolon ja sen toiminnan tavoitteet.

– Myös perussuomalaisten pitäisi nähdä ne päämäärät, joihin EU:n myötä Eurooppa pyrkii. Nykyistä tilannetta tulisi osata peilata historiassa huomattavasti pidemmällä aikavälillä. Suomi on ollut pitkään sivustaseuraajan roolissa, ja oikeastaan vasta nyt jäsenyyden myötä olemme nousseet tähän EU:n keskiöön. Tähän uuteen rooliin ei osata vielä selvästikään suhtautua.

– Ei pidä olla fanaatikko EU-asioissakaan, mutta tärkeää on ymmärtää, mitä EU on ja mitä se ei ole. Työskentelin 12 vuotta Brysselissä ja tein EU:n edunvalvontatyötä. Se oli siinä mielessä valaiseva kokemus, että opin ymmärtämään nämä EU:n pyrkimykset. Ei EU:n yhteinen hyvinvointi tule valmiiksi tänään eikä huomenna. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että EU ei ole se ongelma, vaan unionin tarkoituksena on ratkoa niitä.

Ahtela muistelee, että EU keskittyi alkuun pitkälti nimenomaan yhteisten talousasioiden hoitamiseen, mutta nykyisin liitolla on huomattavasti laajempia yhteisiä poliittisia tavoitteita.

– Nykyisin pyrimme ratkomaan yhdessä myös muita kysymyksiä, kuten maahanmuuttoasioita ja sotilaallisia kriisejä. Kyllä se vain on parempi, että nämä asiat pyritään yhdessä ratkomaan, Ahtela korostaa.

Persut saattavat olla hieman maahanmuuttokriittisiä, mutta sekarotuiset ovat puolueen omatkin rivit.

– Tiettyä arvaamattomuutta on ilmassa, Ahtela myöntää.

Toisaalta perussuomalaiset ovat antaneet energiapoliittisilla ajatuksillaan myös myönteisiä linjauksia kotimaisen teollisuuden näkökulmasta.

– Se on erittäin hyvä, että on ymmärretty, mikä merkitys perusteollisuudella on Suomessa, ja perussuomalaiset sen voivat ja osaavat sanoa ääneen. Talouspolitiikassa ei kuitenkaan riitä, että on vastaukset joihinkin yksittäisiin asioihin, vaan pitää pystyä luomaan kokonaisuus, eli politiikka.

Jukka Ahtelan kommentit:

Verotus?

– Verotuksella voidaan merkittävästi joko tukea talouskasvua tai supistaa sitä. Alhaisemmalla yhteisöverolla yrityksille jää enemmän resursseja investoida ja maksaa työntekijöilleen palkkaa. Lisäksi korkea yhteisövero kannustaa yrityksiä siirtämään tulojaan alemman verotason maihin. Esimerkiksi patenttisalkut ja muut immateriaalioikeudelliset omistukset päätyvät usein alemman verotason maihin, ja näistä syntyvät tulot saattavat olla monissa tapauksissa huomattavasti suurempia verotulonlähteitä kuin itse tuotannolliset toimenpiteet.

– Toinen asia on palkkatyön verottaminen. Jos työnantaja antaa palkankorotuksen tai palkitsee erilaisilla bonusjärjestelmillä työntekijöitään, ei verottajan pitäisi rokottaa liikaa kannustimista.

– Olemme myös sitä mieltä, että yrityksillä tulisi olla oikeus kohtuullisilta osin tutkimus- ja kehitystyökulujen vähentämiseen verotuksessa. Suurimmassa osassa muita EU-maita tämän kaltainen vähennysmalli on olemassa.

 

Ydinvoima?

–  Tarvitsemme lisää laitoksia vielä näiden kahden uuden myönnetyn luvan lisäksi, jos lähdemme siitä, että teollisuutta vielä tulevaisuudessa Suomessa aiomme harjoittaa. Tarvitsemme kohtuuhintaista energiaa, eikä sitä saada ainoastaan tuulivoimaloita pyörittämällä ja risuja polttamalla. Täytyy myös muistaa, että on eri asia myöntää lupia mannerlaattojen yhtenemiskohtiin tai tulivuorten juurelle, kuin Suomeen esimerkiksi Olkiluotoon. Suomessa on kuitenkin vakaa maaperä.

– On myös hyvä, että meillä on tietty lainsäädäntö ydinvoiman osalta, mutta toisaalta ylimääräinen poliittinen keskustelu ohjaa asioita tunnepohjaisiin ratkaisuihin ja tätä tulisi välttää. Suomessa on puhuttava faktaa, ja jos jotain sanotaan, niin sen myös pitää olla niin. Luotettavuus on tärkeintä näissä asioissa.

– Mielestäni myös energianvientikysymys on turha tabu. Miksi energiaa ei voisi viedä, jos sitä tehokkaasti ja turvallisesti kykenemme tuottamaan?

 

Maahanmuutto?

– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Meillä on tietty kestävyysvaje työmarkkinoilla, mikä tulee kärjistymään kuluvan vuosikymmenen aikana. Mielestäni työmarkkinoiden tulisi antaa toimia tässä tilanteessa ja yritysten rekrytointimahdollisuuksia ulkomailta pitäisi helpottaa.

– EK:lla oli esitys, joka raukesi edellisen eduskunnan toimesta. Ehdotimme, että yritys voisi rekrytoida ulkomailta työntekijän ilman nykyistä byrokratiaa, mikäli vastaavaa työntekijää ei löydy Suomesta. Nykyisin viranomaisten täytyy tehdä ensin selvitys asiasta ja varmistaa, että tätä haettavaa työntekijää ei varmasti muuten löydy. Tämä hidastaa merkittävästi rekrytointia.

 

Harmaa talous?

– Viime vuonna valtiovarainministeriö satsasi 6 miljoona euroa lisää harmaan talouden valvontaan. Suuremmilla resursseilla voidaan saavuttaa merkittäviä lisäverotuloja, joten valvonnan tehostaminen kannattaa.

– Lisäksi esimerkiksi verotunnistekäytäntö olisi hyvä tapa valvoa ulkomaalaisille työntekijöille maksettavia palkkoja ja veroja. Näin työntekijälle ei voisi maksaa palkkaa ennen kuin hän on käynyt ilmoittautumassa verottajalle.

– Tärkeintä on, että rehellisesti toimiville yrityksille ei koidu haittaa uusista käytännöistä. Täytyy mainita, että olemme saaneet tietynlaisen niskalenkin tästä tilanteesta viimeisen puolen vuoden aikana ja uskon todella, että tilanne alkaa parantua harmaan talouden osalta lähitulevaisuudessa.

Teksti & kuvat: Tuomas Porkkala, O-S

Kategoriat
Avainsanat
Nappi ylös

| Industrialprime.com |

Sosiaalinen media

Shares