”Yritystukikäsitteen alla sotkeutuvat eri asiat”

Industrial Prime FI | toukokuu 25, 2011

Shares

Industrial Prime FI

toukokuu 25, 2011

Tekes joutuu jatkossa perustelemaan toimintansa merkityksen huolella

 

Kaikki kolme suurinta puoluetta ovat ilmoittaneet yritystukien olevan leikkausten kohteena. Suomessa puhdasta avustusta yrityksille myönnetään vuodessa noin 2 miljardia euroa, josta yli puolet on suunnattu maatalousyrittäjille. Muille yrityksille jäävästä hieman alle miljardin euron avustuspotista Tekes myöntää noin 250 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Tekesin lainojen, takausten, avustusten sekä julkisen tutkimuksen rahoituksen määrä on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana 600 miljoonan euron luokkaa.

Tekesissä pelätään nyt, että leikkauskohteita yritystukien piiristä etsittäessä päädytään käytännön toteutuksen kannalta helpoimpaan vaihtoehtoon. Tekesin määrärahoihin ei olla lainsäädännössä sitouduttu, mikä tarkoittaa, että sen 250 miljoonan avustukset joutuvat helposti suurennuslasin alle.

– Luultavasti osa leikkauksista tulee kohdistumaan juuri meidän avustusresursseihimme, huokaa Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ole Johansson toivoi huhtikuussa Ylen A-Talk-ohjelmassa, ettei nimenomaan Tekesin määrärahoihin kajottaisi, sillä ne edistävät teknologiainnovaatioiden syntymistä. Saarnivaara huomauttaa myös, että Etlan sanoma yritystuista on ymmärretty väärin.

– Mielestäni häiritsevää on se, että yritystukikäsitteen alla sotkeutuvat eri asiat. Etlan kritiikki kohdistui säilyttäviin elinkeinotukiin, ei kansallisen tason innovaatiorahoitukseen.

Etlan tutkimuksessa uudistavilla elinkeinotuilla tarkoitetaan rahoitusta, jolla pyritään vaikuttamaan pitkäjänteisesti yrityksen kilpailukyvyn kasvuun. Säilyttävien elinkeinotukien nähdään puolestaan tarjoavan lähinnä lyhytaikaista kilpailuetua.

 

”Edellinen lama hoidettiin eri tavalla”

Saarnivaara on toiminut Tekesin palveluksessa vuodesta 1987 ja pääjohtajana vuodesta 2000 alkaen. Muistellessaan edellistä lamaa hän ihmettelee, miksi valtion ajatusmaailma on nyt täysin erilainen kuin 90-luvulla, vaikka silloin lamasta onnistuttiin nousemaan.

– Edellisessä lamassa Tekesin resursseja lisättiin merkittävästi. Rahoituksemme vaikutus ei näy heti seuraavana vuonna, mutta silloin kuitenkin ymmärrettiin, että suomalaiset yritykset voivat menestyä vain osaamisella ja panostamalla sen tyyppiseen tutkimus- ja kehitystyöhön, joka ohjataan nimenomaan yritysten käyttöön.

– Täytyy muistaa, että yrityksillä on aina myös omat sijoitukset kehityshankkeissa pelissä. Rahoituksella ei siis tueta jotakin sellaista, mikä joka tapauksessa tapahtuisi. Kehittävät hankkeet ovat riippuvaisia rahoituksesta, Saarnivaara painottaa.

 

Panostetaan edelläkävijöihin

Tekesin tarkoituksena on keskittyä jatkossa entistä voimakkaammin edelläkävijöiden rahoittamiseen. Lisäksi aloittavat yritykset ovat Tekesin prioriteettilistalla korkealla.

– Tämän uuden strategiamme toteuttaminen riippuu pitkälti siitä, kuinka poliittinen ympäristö näkee asian. Poliitikot ovat aiemmin halunneet, että Tekes kohdistaa toimenpiteensä mahdollisimman suureen joukkoon yrityksiä, jolloin tehdään paljon pieniä päätöksiä. Mielestäni kuitenkin saamme aikaan parempia tuloksia, jos keskitymme edelläkävijöihin ja teemme kerrallaan hieman suurempia päätöksiä.

– Olemme toisaalta myös päättäneet keskittyä entistä enemmän aloittaviin yrityksiin. Tämän linjauksen olemme tosin tehneet aiemmin, ja se näkyy jo tilastoissakin.

Viisi vuotta sitten Tekesin panostukset alle kuusivuotiaisiin yrityksiin olivat noin 40 miljoonaa euroa ja viime vuonna ne olivat jo 100 miljoonaa euroa.

Aloittaviin yrityksiin panostaminen tarkoittaa käytännössä riskinoton kasvamista. Aloittavista kansainväliseen toimintaan pyrkivistä yrityksistä noin 10 % ajautuu konkurssiin vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että samana vuonna perustetuista yrityksistä on viiden vuoden kuluttua jäljellä enää puolet.

– Panostaminen aloittaviin yrityksiin tulee varmasti nostamaan luottotappioidemme määrää, ja meitä tullaan todennäköisesti kritisoimaan mediassa siitä, että olemme rahoittaneet joitakin kehnoja hankkeita. Tarkoituksenamme on kuitenkin jakaa yritysten kanssa riskejä, ja jos niitä ei olisi, niin yrityksethän hakisivat rahansa pankista. Lisäksi tavoittelemme valituilla hankkeilla huomattavasti suurempaa kansantaloudellista hyötyä, Saarnivaara perustelee Tekesin linjaa.

Tekesin panostuksista 70 % menee alle 500 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Pienten, alle 50 henkeä työllistävien yritysten kaikista T&K-hankkeista Tekes rahoittaa 30 %. Vastaava luku kaiken kokoisten yritysten osalta on 4 %.

– Pienet mikroyritykset ovat olleet ja tulevat aina olemaan merkittävä asiakaskunta Tekesille, Saarnivaara vakuuttaa.

 

Teksti & kuvat: Tuomas Porkkala, O-S

Kategoriat
Avainsanat
Nappi ylös

| Industrialprime.com |

Sosiaalinen media

Shares